sweet pastels

  

Oh my, but I do love this table runner! It feels very silky, but it has no label and I’m not sure of the material. The colors and composition feel like the 40s to me, but honestly I have no idea of that either. But the best thing about it? It doubles as a scarf! 🙂

Everything on the table is thrifted, apart from the postcard which I bought from EMMA and the card holders which I found in a dumpster of a restaurant during an interior remodel.

*

Hupsis vaan, ihastuin kaitaliinaan! Tuntuu silkkiseltä, mutta mitään lappuja tuossa ei ole enkä ole materiaalista ollenkaan varma. Värit ja malli tuntuvat jotenkin 40-lukuisilta mielestäni, mutta mistäs minä tiedän. Parasta liinassa on, että sen voi halutessaan kääräistä kaulaansa huiviksi! 🙂

Kaikki pöydällä on kirppareilta, paitsi postikortti jonka ostin EMMAsta ja kortinpidikkeet, jotka löysin remontoitavan ravintolan roskalavalta.

Incredibly hard to photo, but the flask has an etching for “100 cc 15°C” and a volumatic line on the neck for the 100 cubic centimeters. So tiny and cute, but I wonder why the 15°C?

*

Uskomattoman vaikeaa kuvata toi kaiverrus, mutta pullossa siis lukee “100 cc 15°C”. Kaulassa on raja tuolle 100:lle millilitralle, mutta en ymmärrä miksi pulloon on kaiverrettu lämpötilalukema. Söötti on jokatapauksessa!

The recycling center had nice stuff this time: Siri Hustvedt’s What I Loved and a Finnish author Laura Honkasalo’s novel Tyttökerho. The vase was an impulse buy, but I ended up liking it a lot. The grater will get a tea light inside and look super cute…

*

Kierrätyskeskuksesta löytyi lisää hienouksia: Siri Hustvedtin Kaikki mitä rakastin ja Laura Honkasalon Tyttökerho! Maljakko oli impulssiostos, mutta tykkäänkin siitä aika paljon. Raastimet taas on kivoja tuikkulyhtyjä…

Yeah, brass is in! 200 gram weight and a swan figurine…

Kyllä tää messinki nyt on alkanut aika paljon kiinnostaa! 200 gramman punnus ja kiuru-silmäinen joutsen…

The pale pink linen towel was the cherry on top of a very good thrifting trip! I wonder what’s happened to me, I didn’t use to like granny stuff and pale pink! 🙂

Sokerina pohjalla vielä pellavainen astiapyyhe, jonka nappasin mukaani Lönkan Fidasta. Mitähän mulle on tapahtunut, kun mummojuttujen lisäksi vaaleanpunainenkin sopii silmiin?! 🙂

Iltakävelyllä

My mom loaned me a pedometer, you know one of those little things that measure how many steps you’ve taken in a day. Then we went for a little tour, but it turned out to be pretty long: almost 15 000 steps! We went to see an open air flea market and then the Kaisaniemi Botanic Garden, which is one of my favorite places in Helsinki. Especially the historic greenhouse that was built in 1889 is a treat to visit!

Of course I forgot to take any pics, so here’s a couple pics from the yard of the Espoo Museum of Modern Art. The pedometer thing is addictive, by the way: today I got off the bus a couple stops too early just to walk some more.. 😀

*

Mamma lainasi mulle toisen pedometrinsä, sellaisen värkin siis joka mittaa kuinka monta askelta sitä tuleekaan otettua päivässä. Sitten mentiin pikkuisen kiertelemään, mutta lenkistä tulikin mittava: melkein 15 000 askelta! Käytiin Vermon parkkiskirppiksellä ja sitten Kaisaniemen Kasvitieteellisessä puutarhassa. Se on kyllä niin lemppari, erityisesti 1800-luvun lopulla rakennettu kasvihuone. Kesällä nyt on nättiä melkein missä vaan, mutta talvella on ihana paeta pakkasta palmujen keskelle…

Tietenkin unohdin ottaa kuvia, joten tässä on pari EMMAn pihalta. Se pedometrikapistus on muuten koukuttava: tänäänkin jäin bussista pois pari pysäkkiä ennen jotta saisin lisää askelia… 😀

grannyware

Interestingly, I find my thrifting-eyes gravitating towards stuff I would’ve categorized as grannyware only a while ago! Gold-rimmed or even overtly gold-decorated dishes, hand-woven linen tablecloths and intricate ornaments are all the rage over here! 🙂

*

Kummasti on kirpparisilmät viime aikoina osuneet juttuihin, joita muistan pitäneeni ihan mummokamana vielä vähän aikaa sitten! Kultareunaiset tai jopa reippaamminkin kullatut astiat, käsinkudotut pellavapöytäliinat ja mutkikkaat kuvioinnit viehättävät täysillä! 🙂

The shiny curves and steel wire of this bowl were irresistible! It’s German stainless steel judging from the markings, and probably from the 50’s or 60’s. Baskets like this must have inspired the Alessi pieces!

*

Nää kiiltävät kaaret ja teräslanka oli vastustamaton yhdistelmä. Merkintöjen perusteella kyseessä on saksalaista ruostumatonta terästä, veikkaisin 50-60-lukua. Tällaiset korit on tainneet inspiroida Alessiakin!

super-simple parsley and lemon pasta

Sometimes a girl just wants to eat something simple and fast. Less can be more, and this simple pasta with a couple ingredients is super fast and super delicious!

Since the recipe is in Finnish, I’ll translate it here. Serves 2. 🙂

150 g linguine or spaghetti

1 pot of parsley (or about 2 fistfuls or parsley)

2 cloves garlic

2-3 tbs butter

1/2 ts grated lemon zest

handful of freshly grated parmesan

1/2 lemon’s juice

Cook the pasta and prepare sauce while it boils. Mince the parsley and slice the garlic cloves. Heat butter on a pan and sauté parsley and garlic on it for a minute or so. Add lemon zest and sauté for half a minute more. Remove from heat.

Add the cooked, hot pasta (minus the cooking water, d’oh) to the butter-parsley mix on the pan, add parmesan and mix. Add the lemon juice, mix, serve and enjoy! 🙂

*

Joskus sitä tahtoo syödä vaan jotain yksinkertaista ja nopeaa. Tykkään tästä simppelistä persilja-sitruunapastasta, valmistuu yhdessä hujauksessa ja maistuu tosi hyvältä! Resepti löytyy täältä, en nyt kirjoita sitä suomenkielisille uudestaan. Kauhaa ja rakkautta -blogissa on muuten paljon muitakin hyviä reseptejä! 🙂

something fishy

Went and bought a fish. I couldn’t help myself, look how pretty it is! It’s a ceramic “serving plate”, no edges or anything, so maybe I could use it for serving sushi… or just keep it as eye candy! It was made by Arabia in the late 60’s.

*

Ostin sitten kalan. En voinut itselleni mitään, katsokaa ny kuin nätti se on! Arabian 60-luvun lopulla tekemä kala on nimeltään kai tarjoilulevy, ja siinä ei siis tosiaan ole mitään reunoja. Ehkäpä voisin käyttää sitä vaikka sushialustana… sillä ei toisaalta ole lopunkaiken väliä, koska tykkään vaan katsella sitä!  🙂

1 minute DIY linen cushion covers

I hesitate to call this a DIY since it’s so simple! There’s no sewing, no glueing, no nothing really! All you need are some linen pillowcases (mine are from H&M, 50×60 cm) and cushions (f.e. Ikea, 50×50 cm). Slip the cushion inside the pillowcase and fold the excess in (like you would on an old, straight pillowcase)! All done! 🙂

You can secure the ends with safety needles if you feel it’s necessary, but I think they hold well just folded in.

*

En oikein tiedä kehtaanko kutsua tätä DIY:ksi, kun tää on niin simppeliä. Ei ompelua, ei liimausta, oikeastaan ei tarvii tehdä juuri yhtään mitään! Tarvitset pellavatyynyliinoja (omani ovat H&M:n 50×60 cm) ja tyynyjä (vaikkapa Ikeasta, 50×50 cm). Sujauta tyyny tyynyliinaan ja taita ylimääräinen läppä tyynyliinan sisään aivan kuin laittaisit vanhanaikaisen, suoran tyynyliinan tyynyn päälle. Valmista tuli! 🙂

Päät voi varmistaa hakaneuloilla, jos tuntuu että tyynyt karkaa, mutta mulla nää tuntuu pysyvän nätisti ilmankin.

view from work

In the morning it rained and the blinds at my office were closed. I didn’t bother opening them since it was so dark outside due to the rain. Mistake! I almost missed this beautiful sunshine… Lesson learned: always open blinds just in case. 

*

Satoi kaatamalla kun menin aamulla töihin. Jostain syystä työhuoneen sälekaihtimetkin olivat kiinni, enkä sitten viitsinyt avata niitä koska aattelin että ulkona on kumminkin pimeää sateen takia. Vaarantava virhe! Melkein missasin nätin auringonpaisteen… Päätin oppia kerrasta ja avata jatkossa kaihtimet ihan siltä varalta.

olkkarissa

I wanted to create a light, airy, white space, but I really like graphic elements and colors, too. This is what my living room looks like right now! But oh my, it’s not easy to create the feeling of space into 41 sqm… It’s a slippery slope from cool stuff and nifty knick-knacks to clutter!

*

Halusin sisustaa kodistani valoisan, tilavan ja valkean, mutta toisaalta tykkään graafisuudesta ja väreistäkin. Tältä olkkarissa näyttää nyt! Tilan tunnetta ei oo muuten ihan helppoa pitää, kun fyysistä tilaa on vain 41 neliötä. Huomaan kerääväni helposti sitä ja tätä, ja sitten onkin jo ahtaan näköistä!

Like the corner here. I like to sit or read and sip on tea here, so I need a place for my cup. The boxes from Hay are filling that purpose, but they seem too bulky and eat the space up. So I’m fantasizing of a smaller table… If I don’t happen to run into anything suitable used, I might have to splurge on a Hay DLM. 🙂

*

Niinkun nyt tämä nurkka. Tykkään istuksia tai lukea ja siemailla teetä tai muuta mukavaa tässä, joten tarvitsen paikan kupille. Hayn laatikot nostin tähän siihen tarkoitukseen, mutta ne näyttävätkin syövän kaiken tilan. Haaveilen pienemmästä pöydästä… jos en löydä sopivaa käytettynä, saatan vielä innostua ostamaan Hayn DLM:n. 🙂

On the other side of the chair is a DIY inspired by the Muuto OTO 100. It’s handy for magazines and whatnot, but it tends to get cluttered like crazy! It’s too easy to just stuff it with whatever I have in my hand at any time! Open shelving needs to be curated or it’s no good! 🙂

*

Toisella puolella tuolia on Muuton OTO 100:n inspiroima DIY. Siinä on hyvä pitää lehtiä ja pikkutavaraa, mutta se täyttyy kyllä uskomattoman nopeasti kaikesta sälästä! Huomaamattaan sitä työntää tavaraa kädestään “piiloon” tuohon hyllyyn, mutta eihän ne mihinkään piiloon mene! Avohyllyjä saa olla sisustamassa jatkuvasti 🙂

It’s helpful to take pictures every now and then. Living here, my eyes tend to glide over unfinished stuff, like the Vee Speers poster and other artwork waiting to be hung, but in pics they jump right at me! 🙂

*

Kuvien ottaminen auttaa sisustamisessa. Silmä jotenkin oppii päivittäisessä olossa välttämään viimeistelemättömät hommat, kuten nyt tuon Vee Speersin julisteen ja muita ripustamattomia juttuja, mutta kuvista ne hyppäävät silmille heti! 🙂

That wicker basket used to be a wine carafe holder, but I’m planning to add strings to it and make it a hanging planter. It’s just waiting for the right string… 🙂

*

Rottinkikori oli viinikarahvin pidike, mutta suunnittelen että siitä tulisi kukalle amppeli, kunhan lisään siihen kantonarut. Toistaiseksi se kuitenkin odottelee, että löytäisin oikeanlaiset narut.. 🙂

sunshine in the rain

So I was working at home and having late breakfast, feeling kinda down ‘coz it was raining and cold and grey and I like grey but not as a weather and it’s gonna be fall and the summer is over and blah blah blah… and suddenly the sun came out! What a difference!! It’s still raining, but I have much more energy now!

*

Istuskelin kotona työskentelemässä ja söin myöhäistä aamupalaa sekä murehdin kuinka sateista ja kylmää ja harmaata ulkona on, ja mähän tykkään harmaasta mutta en säänä, ja se on syksy ny ja kesä on ohi ja bla bla bla… ja sitten aurinko pilkahti esiin! Mikä ero fiiliksissä, sataa edelleen mutta nyt on sikapaljon energisempää!

Also, isn’t the candlestick holder just gorgeous? The porcelain is made by Arabia, and the motif hand-painted by Marja -69. I wonder what she was like? She clearly liked graphic shapes, but also a bit of a surprise. The star in the middle has 7 points, and I like it more than the more formal, symmetrical 6 or 8… I like to think she was (or maybe still is?) a bit artsy and hippy chick with flowers in her hair and a love of candles! 🙂

*

Ja eikö muuten oo hieno kynttilänjalka? Jalka itsessään on Arabian, mutta sen on käsin maalannut Marja -69. Jäin miettimään, millanen Marja oli. Tykkäsi selkeästi graafisista muodoista, mutta myös pienestä yllätyksellisyydestä. Tähtikuviossa on 7 sakaraa, ja tykkään siitä enemmän kuin muodollisemmasta ja symmetrisestä kuudesta tai kahdeksasta. Tykkään funtsia, että Marja oli (tai on) vähän hipahtava ja taiteellinen flikka kukkia hiuksissaan 🙂

laatuaikaa aamulla

I have to be honest here: I rarely manage to eat breakfast. Busy, busy, late, late, what on earth am I gonna wear – breakfast feels less important than whatever it is I’m supposedly busy with. So when I actually do manage to prepare a breakfast AND enjoy it without haste, it feels super luxurious!

*

Ollaanpas rehellisiä: yleensä en ehdi syödä aamupalaa. On kiire, kiire, oon jo myöhässä, mitä ihmettä pistän päälleni – eihän siinä hötäkässä jaksa miettiä aamupalaa. Joten silloin kun saan aikaiseksi sekä valmistaa ETTÄ nauttia kiireettömän aamupalan, se tuntuu tosi ylelliseltä!

There’s ready-made lemon curd, which is very good, and self-made orange marmalade, which, although it didn’t end up like traditional marmalade, is pretty good! There’s a nice caramelly taste to it… but next time, I think I’ll try to boil the mixture a bit less, since I think the caramel flavor comes from burnt sugar! 🙂

*

Levitteenä oli valmista sitruunatahnaa, joka on eri namia, ja omatekoista appelsiinimarmeladia, joka on ehkä aika hyvää, vaikkei oikeastaan maistukaan tyypilliseltä appelsiinimarmeladilta. Siihen tuli kiva karamellinen sivumaku. Ensi kerralla pitää yrittää keittää seosta vähän vähemmän. Luultavasti maku johtuu palaneesta sokerista! 🙂

Also, I would love to have a juicer! Mmm, all the lovely fresh juices I could drink… not just fruits either, veggie juices are awesome too! But where would I put it in my small space, and would I even use it that often…

*

Olispas muuten kiva hommata mehukone! Semmonen puristin tai linko, mikä tekee tuoremehua hetelmistä ja kasviksista… Oi, mitä ihania mehuja voisinkaan juoda! Mutta minnekäs sen täällä pienessä keittiössä sitten pistäisi, ja tulisko sitä sitten kuitenkaan käytettyäkään…