something new, something old

IMG_1195 IMG_1197 IMG_1198

New to me, but old in the sense that it was made in the late 50s or early 60s. A glass cabinet by a company from my former home town, Lahti – the company is no more, but I’m glad the cabinet is here and mine! And my, there’s barely enough room to get a decent pic of it!

I just threw in the first stuff I could find, not really taking time to organize them properly or pleasingly, but for now I’m reasonably happy with how they look. Actually I’m more than reasonably happy – I’m elated at having a display for my stuff! Now I can have tea and admire the pretty things, formerly stuffed into a closed cupboard… Oh, the small pleasures in life! 🙂

*

Uusi mulle, mutta silti vanha, tehty 50-luvun lopulla tai 60-luvun alussa. Vitriinin takana on Lahden Puutyö Oy:n leima. Asuin Lahdessa yläkoulusta lukioon, hassu sattuma! Firmaa sellaisenaan ei enää ole, internetin mukaan Isku osti sen 80-luvun puolivälissä. Kiva että vitriini on kuitenkin jäljellä! Tila vaan ei tahdo riittää sen kuvaamiseen…

Kasasin sen tietenkin ensi töikseni täyteen kaikkea kivaa, mitä kaapeista löytyi. Eihän siinä hötäkässä ehtinyt asettelua miettiä, mutta oon silti aika tyytyväinen siihen miltä ne näyttää. Itseasiassa tosi tyytyväinen – onhan nyt aika kiva päästä istuksimaan ja ihastelemaan kaikkia ihanuuksiani, niitä jotka aiemmin lojuivat suurimman osan aikaa hylättyinä kaapinovien taakse! Elämän pieniä iloja! 🙂

Advertisements

sweet pastels

IMG_1117  IMG_1124

Oh my, but I do love this table runner! It feels very silky, but it has no label and I’m not sure of the material. The colors and composition feel like the 40s to me, but honestly I have no idea of that either. But the best thing about it? It doubles as a scarf! 🙂

Everything on the table is thrifted, apart from the postcard which I bought from EMMA and the card holders which I found in a dumpster of a restaurant during an interior remodel.

*

Hupsis vaan, ihastuin kaitaliinaan! Tuntuu silkkiseltä, mutta mitään lappuja tuossa ei ole enkä ole materiaalista ollenkaan varma. Värit ja malli tuntuvat jotenkin 40-lukuisilta mielestäni, mutta mistäs minä tiedän. Parasta liinassa on, että sen voi halutessaan kääräistä kaulaansa huiviksi! 🙂

Kaikki pöydällä on kirppareilta, paitsi postikortti jonka ostin EMMAsta ja kortinpidikkeet, jotka löysin remontoitavan ravintolan roskalavalta.

IMG_1127

Incredibly hard to photo, but the flask has an etching for “100 cc 15°C” and a volumatic line on the neck for the 100 cubic centimeters. So tiny and cute, but I wonder why the 15°C?

*

Uskomattoman vaikeaa kuvata toi kaiverrus, mutta pullossa siis lukee “100 cc 15°C”. Kaulassa on raja tuolle 100:lle millilitralle, mutta en ymmärrä miksi pulloon on kaiverrettu lämpötilalukema. Söötti on jokatapauksessa!

IMG_1139 IMG_1141

The recycling center had nice stuff this time: Siri Hustvedt’s What I Loved and a Finnish author Laura Honkasalo’s novel Tyttökerho. The vase was an impulse buy, but I ended up liking it a lot. The grater will get a tea light inside and look super cute…

*

Kierrätyskeskuksesta löytyi lisää hienouksia: Siri Hustvedtin Kaikki mitä rakastin ja Laura Honkasalon Tyttökerho! Maljakko oli impulssiostos, mutta tykkäänkin siitä aika paljon. Raastimet taas on kivoja tuikkulyhtyjä…

IMG_1119 IMG_1147

Yeah, brass is in! 200 gram weight and a swan figurine…

Kyllä tää messinki nyt on alkanut aika paljon kiinnostaa! 200 gramman punnus ja kiuru-silmäinen joutsen…

IMG_1151 IMG_1164

The pale pink linen towel was the cherry on top of a very good thrifting trip! I wonder what’s happened to me, I didn’t use to like granny stuff and pale pink! 🙂

Sokerina pohjalla vielä pellavainen astiapyyhe, jonka nappasin mukaani Lönkan Fidasta. Mitähän mulle on tapahtunut, kun mummojuttujen lisäksi vaaleanpunainenkin sopii silmiin?! 🙂

grannyware

IMG_1076 IMG_1078 IMG_1082

Interestingly, I find my thrifting-eyes gravitating towards stuff I would’ve categorized as grannyware only a while ago! Gold-rimmed or even overtly gold-decorated dishes, hand-woven linen tablecloths and intricate ornaments are all the rage over here! 🙂

*

Kummasti on kirpparisilmät viime aikoina osuneet juttuihin, joita muistan pitäneeni ihan mummokamana vielä vähän aikaa sitten! Kultareunaiset tai jopa reippaamminkin kullatut astiat, käsinkudotut pellavapöytäliinat ja mutkikkaat kuvioinnit viehättävät täysillä! 🙂

IMG_1087 IMG_1089 IMG_1093 IMG_1096

The shiny curves and steel wire of this bowl were irresistible! It’s German stainless steel judging from the markings, and probably from the 50’s or 60’s. Baskets like this must have inspired the Alessi pieces!

*

Nää kiiltävät kaaret ja teräslanka oli vastustamaton yhdistelmä. Merkintöjen perusteella kyseessä on saksalaista ruostumatonta terästä, veikkaisin 50-60-lukua. Tällaiset korit on tainneet inspiroida Alessiakin!

something fishy

IMG_1022 IMG_1036

Went and bought a fish. I couldn’t help myself, look how pretty it is! It’s a ceramic “serving plate”, no edges or anything, so maybe I could use it for serving sushi… or just keep it as eye candy! It was made by Arabia in the late 60’s.

*

Ostin sitten kalan. En voinut itselleni mitään, katsokaa ny kuin nätti se on! Arabian 60-luvun lopulla tekemä kala on nimeltään kai tarjoilulevy, ja siinä ei siis tosiaan ole mitään reunoja. Ehkäpä voisin käyttää sitä vaikka sushialustana… sillä ei toisaalta ole lopunkaiken väliä, koska tykkään vaan katsella sitä!  🙂

teak and black leather

IMG_0883IMG_0884IMG_0882

The summer holidays are over and it’s back to work! The evenings are also getting dark again (Helsinki is so far up north that we get a couple of months when the sun doesn’t set for more than a while in the wee hours of the morning) and suddenly I felt like I needed warmer colors around me. Weird, huh, since we’ve had a heat wave lately!

Anyway, the white metal chairs had to give way to these ones I’ve bought from a flea market a couple of years ago. I was all ready to give these away a couple months ago, there really being not much storage space around. But as luck had it, nobody wanted them at the time and I didn’t want to throw them in the dumpster. Now I’m super glad I still have them! 🙂

*

Kesälomat on sitten juhlittu ja tie kävi takaisin töihin. Illatkin pimenevät jo, ja yhtäkkiä tuli sellainen fiilis että tarviin lämpimämpiä värejä ympärilleni. Hassua, koska nythän on ollut aivan tajuttoman lämmintä!

Joka tapauksessa keittiön valkoiset metallituolit saivat tehdä tilaa näille tiikkisille, jotka olen ostanut kirpparilta pari vuotta sitten. Olin jo antamassa näitä pois pari kk sitten, koska varastotila ei tahdo riittää. Mutta onnen kaupalla kukaan ei halunnutkaan näitä silloin, enkä itse halunnut heittää näitä roskalavalle. Nyt olen tosi iloinen että säästin nämä! 🙂

IMG_0893IMG_0902

In other news, I got these seeds and boxes from my mom a year ago. She had found them in a sale or something, and thought I might like them… but I’m lazy like that. 🙂 Stuff can take forever over here! Now I finally found them again and decided to give it a try. Add water to the bottom, spray water over the seeds for a few days until they sprout and put down roots and then just wait for them to grow to edible size! They’ve grown about 3 days, here… These get a lot of light (meaning they get really green, as opposed to the yellowy, light greenishness of  regular sprouts), so there’s supposedly more nutrients. Micro greens, anyone? 🙂

*

Muina uutisina sain tämmöset idätysboksit äidiltäni vuosi sitten. Ă„iti löysi ne alesta ja ajatteli että mä ilahtuisin. No niin ilahduinkin, mutta laiska on laiska. 🙂 Hommat vie aikansa, joskus ikuisuuden! Nyt kun nämä vihdoin osui uudestaan silmiin, päätin kokeilla. Lisää vain vesi pohjalle, ruiskuttele siemeniä vedellä pari päivää kunnes ne itävät ja laskevat juurensa veteen, ja sitten vain odotellaan että sato kasvaa! Nyt ovat kasvaneet kolmisen päivää… Kuulemma ituihin tulee enemmän ravinteita, jos ne saavat paljon valoa (eli ovat kunnon vihreitä, eikä semmosia vaalean kellervän vihertäviä). Om nom nom! 🙂

Mushroom + pine nut risotto

IMG_0734

Mmmm, I love a good risotto! But they’re really, really hard to present in any appetizing way (meaning I couldn’t find one fast, being hungry and all that), so here’s a shot of the table setting instead! 🙂

*

Mmmm, kuinka tykkäänkään risotosta! Mutta koska niitä on tosi, tosi hankala kuvata mitenkään ruokahalua herättävästi (eli siis en keksinyt nopeasti miten asetella se lautaselle nätisti, kun oltiin nälkäisiä), joten tässä kuva pöydästä sen sijaan! 🙂

IMG_0701

I use almost invariably Jamie Oliver’s Basic Risotto recipe, because that’s just tried and true by now. 🙂 It has celery, which tastes way different when cooked than fresh. I like fresh celery (Bloody Mary, anyone?), but I know some people really don’t. Even those people have been known to like this risotto, though!

Last night I used too much celery, because I didn’t find an onion and figured I’d just ad celery instead. Yes, we had shallot’s, and no, I didn’t see them, maybe they were too close or something. 🙂 Oh well. Lesson learned: don’t increase the amount of celery in the recipe if you’re gonna use something mild flavored like mushrooms in the risotto. The result will still taste good, but the acidity in the celery totally overpowers the mushrooms.

The basic recipe tells you to stir the rice, “massaging” the stock in. You need to keep stirring a lot, because that’s what the “massaging the rice” means. If you disregard stirring, you’ll save your arm muscles but end up with cooked rice and vegetables instead of a creamy, lovely risotto. 🙂 Once the rice is just about cooked, you take it off the heat, add parmigiano and butter and whatever you decided to have in the risotto (mushrooms and pine nuts, in my instance) and let it sit for 5 or so. Om nom nom!

*

Jamie Oliverin Basic Risotto -resepti on parhautta. Siinä on varsiselleriä, joka maistuu kypsennettynä ihan erilaiselta kuin raakana. Tykkään raa’asta selleristä (Bloody Mary, anyone?), mutta tiedän että monet ihmiset ei. Tosin osa heistäkin, joille raaka selleri on kauhistus, on tykänneet tästä risotosta!

Eilen laitoin liikaa selleriä, koska en löytänyt sipulia ja aattelin että sen voi korvata reilulla annoksella selleriä. No ei voi, jos haluaa käyttää risotossa jotain pehmeän makuista kuten sieniä. Sellerin hapokkuus peittää sienten maun aika totaalisesti. Ei siitä risotosta silti pahaa tule, mutta sienten maku häviää.

Perusresepti kehottaa sekoittamaan riisiä, “hieroen” liemi riisiin. Sekoita, sekoita, sitä se tarkoittaa. Jos et sekoita, käsilihakset kiittää, mutta sitten tuloksena on keitettyä riisiä ja kasviksia kermaisen risotto-ihanuuden sijaan. Kun riisi on ihan melkein valmista, ota lämpö pois ja lisää parmesaani ja voi, sekä valitsemasi lisukkeet (tässä tapauksessa sienet ja pinjansiemenet). Anna levätä kannen alla viitisen minuuttia. Om-nom-nom!

IMG_0704 IMG_0706

Slice fresh mushrooms and heat up a pan with butter (plus bacon fat, as it happened). Once the pan is hot, fry mushrooms on both sides. The result is best if you only have one layer of shrooms on the pan at a time. 🙂 Add salt and pepper and let them wait for the risotto. These work nicely in a salad or soup or something as well!

Pine nuts are roasted on a dry pan, and are done when they’re just about golden or light brown, otherwise they burn and taste bad. They’re really, really hot just off the pan, by the way. Just sayin’. 🙂

*

Viipaloi sienet ja lämmitä paistinpannu kuumaksi. Käytä voita tai, kuten tässä tapauksessa, pekoninrasvaa. Kun pannu on kuuma, lisää sienet ja paista molemmat puolet. Kerros sieniä kerrallaan, muuten niistä tulee pehmeitä paistetun sijaan. Lisää suolaa ja pippuria ja anna sienten odottaa kunnes risotto on valmista. Nämä käy ihanasti lisukkeeksi myös salaateissa tai keitoissa tms!

Pinjansiemenet paahdetaan kuivalla pannulla. Paahda vaan siihen asti että siemenet alkaa olla kultaisia tai kevyen ruskeita, ettei ne pala ja ala maistua pahalta. Ja ne on sitten tosi kuumia pannulta tullessaan, ihan vaan tiedoksi. 🙂

IMG_0711

The recipe calls for 400 gr of arborio rice. That’s just about 4,5 dl of rice. I checked.

*

Reseptin 400 grammaa riisiä on 4,5 desiä. Tarkistin.

IMG_0714 IMG_0717 IMG_0718 IMG_0721

Did I mention it was really, really difficult to get a decent shot of the meal? It was. We were hungry! Also, risotto looks kinda slimy on the plate. Do a google pic search if you don’t believe me. I think the best photos are those where it’s in a cute bowl, distracting the eye from the sliminess… But as it happened, my hungry boyfriend was giving long eyes to the risotto and… yeah, no more photos! 🙂

*

Taisin mainita että risoton kuvaaminen oli tosi, tosi vaikeaa? No, se oli. Oltiin nälkäisiä! Ja risotto tuppaa näyttämään vähän limaiselta lautasella, tsekkaa googlen kuvahausta jos et usko. Parhaissa kuvissa risotto näyttää olevan söpössä kulhossa, ettei silmä kiinnity limaan… mutta koska nälkäinen poikaystävä tuijotti risottoa haikeasti, päätin että kuvaaminen sai tällä kertaa jäädä! 🙂